Piisaminhäntä, first two days

chapters/piisami.tex

@@ -0,0 +1,65 @@
+\section{\emph{Piisaminhäntä} -- kahden kanavan melontaseikkailu}
+
+\emph{Kuusi rohkeaa rusakkoa tarttui meloihin ja selätti Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen kajakeilla säitä uhmaten. Paljon ehti tapahtua yli seitsemänkymmenen kilometrin reitillä Lahdesta Heinolaan. Kajakkikuntaan lukeutui kaksi yksikkö- ja kaksi kaksikkokajakkia: Ahti ja Mikko meloivat yksiköissä kun taas Elias, Toivo, Tanguy ja Janne kaksikoissa. Kukin toimi vuorollaan navigaattorina ja melonnan aikana pidettiin kajakkikunnan yhteistä lokikirjaa. Tästä jutusta pääset lukemaan toimitetun version vesimatkan lokikirjasta!}
+
+\emph{Melonnan esikuvana toimi partio"-ohjelman \emph{Majavanhäntä}"-kaukoretkimerkki, joka olisi edellyttänyt vähintään kuusipäiväistä, sadan kilometrin melontaa, jonka aikana kukin osallistuja olisi tehnyt oman harrastustutkimuksen valitsemastaan aiheesta. \emph{Piisaminhännässä} kukin osallistuja suoritti aluksi hyväksytysti verkossa Melamieskokeen, joka tutustutti osallistujan melontaretkeilyyn ja vesiturvallisuuteen. Kokeesta ja melonnasta yhdessä osallistujille jaettiin melojan merkki.}
+
+\begin{multicols}{2}
+\loki{1}{%
+Teivaan satama (Lahti) -- Varjansaari (Asikkala), 23~km}{%
+Ahti}{%
+Tanguy}{%
+Elias ja Janne}{%
+Kuten monen muunkin tapahtuman \emph{Piisaminhäntä}"-melonnan lähtö oli Rautatentorin ''Kompassiaukiolta'', jonne rusakot kokoontuivat aikaisin maanantaiaamuna. Junamatkalla Lahteen ehdittiin tutustua merikarttoihin ja melonnan suunniteltuun reittiin. Myös säätiedotusta seurattiin aktiivisesti. Lahdessa lyhyt kävely rautatieasemalta satamaa kohti kulki ohi lukuisten ''erikoisliikkeiden'', jotka huvittivat osallistujia. Kävellessä melonnanjohtajalle syntyi pieni epävarmuus siitä, minne Lahdessa vuokrakajakit toimitettaisiin: Vuokrasopimukseen oli merkitty Teivaan satama, jonka käyntiosoitteen Google Maps sijoitti Hollolan puolelle. 
+
+Kajakit saapuivat kuitenkin oletettuun paikkaan ja ryhmäkuvan, kajakkien kuormaamisen ja ensimmäisen etapin läpikäynnin jälkeen päästiin viimein vesille. Tiistaiksi oli ennustettu vedenpaisumusta, joten ensimmäisenä päivänä päätettiin tehdä pidempi etappi. Osa osallistujista puki päälleen sadevarusteet tihkun vuoksi, mikä osoittautui virheeksi: meloessa tuli todella lämmin. 
+
+Lokikirjamerkinnän mukaan liikkeelle lähdettiin kello 11.04 kohtalaiseen etelätuuleen eli myötätuuleen. Keli oli pilvinen. Ankkurin edustan karit kierrettiin mantereen puolelta jättäen länsimerkin länsipuolella kulkeva veneväylä vapaaksi -- vaikkakaan muita vesilläliikkujia ei vielä maanantaiaamuna oltukaan havaittu. 
+
+Osalle osallistujista tämä oli ensimmäinen pidempi melontaretki ja erityisesti kaksikkokajakissa melomiseen kesti tottua jonkin aikaa. Välimatkat kajakkien välillä kasvoivatkin alussa varsin suuriksi ja porukka otettiin kasaan Ruoriniemen suuren tuulikellon luona, jossa retkue orientoitui uudelleen.
+
+Reitti kulki Kaksossaarien itäpuolelta Karjusaarta sivuten Selkäsaaren laiturille. Vesille lähtö Teivaan sataman luonnonrannasta oli sujunut ongelmitta, mutta laituriin rantautuessa sai olla jo tarkkana. Tässä vaiheessa lokikirjamerkinnän mukaan etelätuuli oli muuttunut navakaksi ja pilvipeite hieman ohentunut. Pientä ristiaallokkoa oli havaittavissa. Matkaa oli takana alle kuusi kilometriä ja jo nyt rakkosaldo oli kaksi. 
+
+Osa melojista kiipesi Selkäsaaren kaksoislaavulle laittamaan lounasta ja osa pakkasi kajakkinsa kokonaan uudestaan. Vesillä liikkuessa hyttysiä ei liiemmin esiintynyt, mutta lounaspaikalla inisijöistä oli jo kiusaa. Lippukunnan varastolta löytyneistä vuosikerta"-hyttysmyrkyistä oli vain vähän apua -- vaikkakin haju oli erityisen voimakas. 
+
+Lounasta syödessä kajakkikunta arvuutteli, mihin vesistöön melonnassa ylitettävät vesialueet kuuluivat. (Toim. huom. koko melontareitti kuuluu Kymijoen vesistöön, joka laskee Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Kymijoen vesistön valuma"-alue on Suomen kolmanneksi suurin.) Ravittuina kajakkikunta palasi kulkupeliensä luokse jatkamaan matkaa.
+
+Tuuli oli tyyntynyt kohtalaiseksi, kun Selkäsaarelta suunnattiin kohti Enonsaaren pohjoiskärkeä, josta edelleen jatkettiin suoraan pohjoiseen. Enonsaaren keittokatos, uimaranta ja kahvila jätettiin tällä kertaa väliin. Enonselkää ylitettäessä havaittiin lokikirjan mukaan melonnan ensimmäinen purjevene. (Voisihan sitä liikkua vain tuulen voimalla -- \emph{kultainen ruori} on purjehtijoille tarkoitettu partion kaukoretkimerkki!)
+
+Järvi muuttui vähän jokimaiseksi melojien lähestyessä Siikasalmea. Perämoottorilla varustettu kumivene ohitti melontaosaston Vesikiven kohdilla ja oletettavasti sama vene tuli myöhemmin heitä vastaan Oinassaaren tuntumassa. Komonselälle käännyttäessä aallokko oli jo olematon. 
+
+Rekolanpohjan tuntumassa osasto päätti pitää lyhyen huoltoauton Suomen Meripelastusseura Lahden Järvipelastajien Komo"-laiturilla. Osa pysyi kajakeissaan, kun muut nousivat rantaan varsin huonokuntoiselle laiturille ja muiden muassa maistelivat erinomaiselta maistuvaa suodatettua järven pintavettä. Taukoillessa arvottiin myös tulevan yön leiripaikkaa, koska sen perusteella reitti määräytyisi Hännyssaaren länsi- tai itäpuolelta. Vaihtoehtoja olivat Hännyssaaren telttailualue ja keittokatos tai Varjansaaren laavu. Melojat päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
+
+Pian liikkeelle lähtemisen jälkeen aurinko tuli pilvien takaa esiin ja kajakkikunta pysähtyi ihastelemaan Salmenkallion pystysuoria kallioseinämiä iltapäiväauringossa. Vaikka kello oli jo 17.15, aurinko lämmitti ja melojat pysähtyivätkin pian toiselle tauolle pienen Koirasaaren puuston varjoon tutkimaan merikarttaa. Edessä oli Kajaanselkä, joka päätettiin ylittää sen itälaitaa pitkin. Horisontissa siinsivät korkeat rakennukset ja toinen Salpausselkä. Myös paikalliset olivat havahtuneet lämmenneeseen ilmaan ja Kultakallionkärjen kallioille oli ilmestynyt auringonottaja.
+
+Tuuli tyyntyi tyystin saavuttaessa Varjansaaren laavulle -- tuuli oli melkein tyven. Laavua oli vaikea löytää runsaan kaislikon vuoksi, minkä vuoksi näkyvyys rantaan oli paikoin heikko. Johtokajakki tekikin muutaman kierroksen saaren rannassa ennen kuin laavu paikantui. Ennen kaislikkoon syöksymistä melojat kiinnittivät huomiota hauskaan pikkusaareen Varjansaaren koillispuolella. 
+
+Rantautumisen jälkeen kajakit kannettiin maalle, tyhjennettiin ja käännettiin kallelleen yön ja aamun sateita ennakoiden. Kello oli 18.19 ja lokikirjamerkinnän mukaan kajakkikunnan rakkosaldo oli kasvanut taas yhdellä. Oli aika pistää leiri pystyyn ja syödä päivällistä -- kävivätpä jotkut myös kaislojen seassa uimassa. Puolitoistion sisäteltta ja vaelluskupoli pystytettiin laavun sisälle. Laavun katossa ollut reikä tukittiin tulentekopaikalta löytyneellä valurautaisella paistinpannulla. Kajakkikunta valmistautui tulevaan myrskyyn.}{%
+Ilmatieteen laitoksen Sopenkorven (Lahti) havaintoasemalla merkittiin melontapäivän sääksi 16--20~°C lämmintä, ilman suhteellinen kosteus oli 71--92~\%, pilvisyys puolipilvisestä pilviseen, näkyvyys 13--48~km ja sadekertymä 0~mm. Pulkkilanharjun (Asikkala) havaintoasemalla merkittiin melontapäivän sääksi taas 16--17~°C lämmintä, ilman suhteellinen kosteus oli 89--97~\% ja etelätuulta 1--3~m/s (puuskissa 3--6~m/s).}
+
+
+
+\loki{2}{%
+Varjansaari (Asikkala) -- Pernasaari (Asikkala), 6~km}{%
+Tanguy}{%
+Elias}{%
+Elias ja Janne}{%
+Tiistaipäivä valkeni pilvisenä ja ilmassa oli sateentuntua, ajoittain pientä tihkua. Päivän etapiksi uumoiltiin lyhyttä pyrähdystä Vääksyn kanavan läpi Pernasaaren laavukodalle. Aamupalan ja leirin purkamisen jälkeen vesille lähtöä viivytettiin tarkoituksella sateiden vuoksi. Lokikirjamerkinnän mukaan lähdettäessä oli luja pohjoistuuli ja kova merenkäynti. Kello oli 10.36.
+
+Vääksyn edustan aallokko yllätti kajakkikunnan sen päästyä kaislikon läpi takaisin syvemmille vesille. Melojat puskivatkin Varjansaaresta suoraan vasta"-aaltoon pohjoiseen ja sitten Vääksyn kannaksen myötäisesti aallonsuojassa kaakkoon. Näkyvyys oli kohtuullinen ja kannaksella sijaitseva Kalmarinranta erottui hyvin. Suurikokoinen huvijahti ohitti melojat lähellä kanavansuuta. Ensimmäisinä kannaksen suojaan päässeet odottivat muita Kanavanniemen venesataman suojassa. 
+
+Alkuperäinen idea oli rantautua jo Kalmarinrannan uimarannalle, mutta kanavansuussa kajakkikunta teki viime hetken muutoksen reittisuunnitelmaan. Uimarannalle rantautumisen sijaan melojat päättivät mennä kanavasta heti läpi. Sade oli aavistuksen yltynyt. Siispä kajakkikunta meloi jahdin perään kohti kanavaa, jossa sulun nostosiltaa juuri nostettiin jahtia varten. 
+
+Jahti meni sulkuun ensimmäisenä ja kajakit tulivat sen oikealle puolelle siistiin jonoon. Melojat pitivät sulun seinään kiinnitetyistä köysistä kiinni, kun sulun pumput käynnistyivät ja vedenpinta alkoi laskea -- viisi kuutiota sekunnissa! Sulutus sujui mainiosti ja yllättävän nopeasti. Jahdin kapteeni antoi kajakkikunnan poistua sulusta ensimmäisenä. 
+
+Kanavan virtaus joudutti matkaa, mutta kanavan pohjoissuulle saavuttaessa melojia kohtasi varsin kova Asikkalanselän yli puhaltavan tuulen ja vierasvenesataman aallonmurtajan aiheuttama ristiaallokko. Seurue teki kirjaimellisesti u"-käännöksen ja meloi Kanavalahden sataman suojiin. Kevyenä kulkuvälineenä kajakki oli vähän kiikkerä aallokossa ja melominen oli raskasta.
+
+Satamassa kajakit vedettiin maihin ja päätettiin odottaa sateen ja tuulen tyyntymistä ennen Pernasaareen melomista. Vääksyssä vietettiinkin yli neljä tuntia. Tänä aikana käytiin täydentämässä ruoka- ja evästarpeita sekä syömässä lounasta Kanavapuistossa -- tonnikala"-nuudelia, nams. Sadetta pidettiin Tanguyn suuren suojapeitteen alla. Puistosta liikahdettiin vasta kun aurinko pilkisti pilvien raoista. 
+
+Satamassa kajakkikunta ilahtui rauhoittuneesta merenkäynnistä ja lähti kohti edessä siintävää Pernasaarta. Pohjoistuuli oli tyyntynyt kohtalaiseksi ja oli enää heikkoa kajakkikunnan saapuessa kotalaavulle. Sopivaa rantautumispaikkaa etsiessä kävi ilmi, että harmaalokki poikasineen tähysti saaren kummelin päällä. Kummelin takana ranta oli hyvin kallioista, joten melojat rantautuivat luonnonhiekkarannalle saaren kaakkoiskärkeen. Lokikirjamerkinnän mukaan kello oli 17.45.
+
+Osa melojista siirtyi pystyttämään majoitteitaan, osa kävi uimassa ja osa keräsi mustikoita. Päivälliseksi nautittiin erilaisia grillisalaatteja ja tietenkin nuotiolla paistettuja grillimakkaroita. Joidenkin mielestä makkarat olivat kuitenkin väärältä valmistajalta\ldots}{%
+Ilmatieteen laitoksen Sopenkorven (Lahti) havaintoasemalla merkittiin melontapäivän sääksi kohtalaista vesisadetta, 13--15~°C lämmintä, ilman suhteellinen kosteus oli 81--95~\%, pilvisyys melkein pilvisestä pilviseen, näkyvyys 12--50~km ja sadekertymä 3~mm. Pulkkilanharjun (Asikkala) havaintoasemalla merkittiin melontapäivän sääksi taas 13--16~°C lämmintä, ilman suhteellinen kosteus oli 80--100~\% ja luoteistuulta 4--10~m/s (puuskissa 5--12~m/s).}
+\end{multicols}
+
+{\raggedleft Teksti: Janne\par}

tassu.2025.2.tex

@@ -184,6 +184,26 @@
 \renewcommand{\theHsection}{\thepart.section.\thesection}
 \urlstyle{same}
 
+\newcommand{\loki}[7]{\noindent \textbf{Päivä #1}
+
+\noindent Reitti: #2
+
+\noindent Navigaattori: #3
+
+\noindent Lokikirjan pitäjä: #4
+
+\noindent Kaksikoiden päälliköt: #5
+
+\smallskip
+
+\noindent #6
+
+{\centering\noindent ***\par}
+
+\noindent {\small #7\par}
+
+\medskip}
+
 \begin{document}
 \thispagestyle{empty}
 \newgeometry{left=1.4cm,bottom=0cm}
@@ -306,13 +326,14 @@ Väinö
 
 %STORIES FROM RETKI/VAELLUS/LEIRI/EVENT
 
+\include{chapters/piisami.tex}
+\include{chapters/mustaLilja.tex}
+
 %Pending the interviews so commented for now. Move maybe to 2/2025.
 %\include{chapters/partiomenetelma.tex}
 
 % \include{chapters/morse.tex}
 
-\include{chapters/mustaLilja.tex}
-
 \include{chapters/lippukunnanJoulujuhlassaAnsioituneita.tex}
 
 %TIP COLUMNS