tassu.2025.2/chapters/harmaa.tex

\section{Final boss: Sipoonkorven kansallispuisto} 

\begin{multicols}{2}
\noindent 20.9.2025 joukko rusakkoja kävelivät harmaan nahkaliljan. Se on 
yksi kolmesta (virallisista) nahkaliljoista, jotka voi suorittaa. 
Nahkaliljoissa kävellään tietty määrä matkaa 24:ssä tunnissa. 
Nahkaliljoja on vihreä (40~km), punainen (50~km), harmaa (60~km) sekä 
epävirallinen musta (100~km).

Saapumispaikaksi ja "=ajaksi määriteltiin Mikaelinkirkko Emännänpolun 
puolelta klo 06:00. Kaksi harmaan nahkaliljan yrittäjistä saapuivat ajallaan 
paikalle, jossa lippukunnanjohtaja ja mustan nahkaliljan kävellyt kuljeskelija 
odottivat. (ks. Mustan nahkaliljan raportti!)

Kommentti: Yksi nahkaliljan kävelijöistä (Alden) oli vetänyt 
alkulämmittelyn niin, että hän käveli hänen kotoota Mikaelin kirkolle (n. 
2~km.)

Heidän jälkeen saapui harmaan nahkaliljan reittimestari, joka oli peräti 
kolme minuuttia myöhässä aikataulusta. Myöhästymisestä huolimatta matka 
alkoi klo 06:05.

Sää matkan alussa oli pimeää ja viileää. Reittimestari ennusti 
sadekuuroja matkan alkupäähän, josta jokainen iloitsi runsain määrin. 
Säätä tarkastaessa ryhmä kohtasi kaksi kontulalaista, jotka kysyivät 
kävelystä. Lippukunnanjohtaja ehdotti, että he liittyisivät 60~km 
kävelyyn, mistä he kieltäytyivät ehdottomasti. Epäonnistuneesta 
mainostuksesta huolimatta matka kääntyi kohti Kehä~I:stä, jossa ennakoitiin 
harmaan nahkaliljan suorituksen loppuaikaa. Alla näkyy kävelijöiden 
ennakoidut loppuajat. Kenen aika oli lähin verrattuna oikeaan loppuaikaan? 
Raportin lopussa selviää!

Toivo klo 22:30, Janne klo 23:30, Ahti klo 21:43, Alden klo 22:25 ja Tanguy klo 
22:05.

(Toivon osio, sadekuuroista K"-Market taukoon)

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth]{assets/HARMAA_PXL_20250920_042705290}
\caption{Kävelijät taukoilemassa Rastilassa, Vuosaaren sillan kupeessa.}
\end{figure*}

Kello 6.21 Aiemmin luvatut sadekuurot alkavat ja rusakot valmistautuivat 
henkisesti suuriin määriin ''ketutussadetta'', joka on ihan bombasticin 
pientä tihkusadetta. Rusakot kävelivät Itäkeskuksen läpi Rastilaan, jossa 
pidettiin tauko Puotilan ja Rastilan välisen sillan läheisyydessä kello 
7.24. Siinä kohtaa matkaa oli kertynyt 6,8~km eli oltiin jo yli 10\% matkasta 
kävelty! Tauon jälkeen keskustelu sadeviitoista alkoi ja jatkui joissakin 
määrin Vuosaaren Uutelaan asti. Ennen uutelaa rusakot demokraattisesti 
päättivät kävellä 1,5~km:n pituisen varmistuslenkin virhelaskujen varalta.

Kello 8.16 Nahkaliljan suorittajan Aldenin sukat olivat märät ennen reitin 
pisintä kohtaa, jossa käveltiin Uuden Porvoontietä pitkin melkein 25~km. 
Hän ärähti pettyneenä. Ahti päätti erota joukosta n. 20~km kohdalla juuri 
ennen Uuden Porvoontien osiota, sillä hänen jalat olivat vielä epäkunnossa 
mustan nahkaliljan suorituksen takia. Hän hyvästeli joukkoa ja päätti antaa 
hieman makeisia, minkä jälkeen meni julkisilla takaisin Kontulaan.

Rusakot jatkoivat matkaa Uuden Porvoontietä pitkin. Aurinko paistoi ja 
lämmitti suorittajia viileän sateen jälkeen niin paljon, että he riisuivat 
takkinsa pois. Pitkän matkan jälkeen rusakot pysähtyivät Östersundomin 
K"-Markettiin klo 10:36. Lippukunnanjohtaja ja reittimestari ostivat 
K"-marketista eväitä pärjätäkseen paremmin, ja yhden suorittajan märät 
sukat vaihdettiin kuiviin, ja samainen suorittaja teippasi jalat. Toinen 
suorittaja oli teippauksen jo suorittanut ennen lähtöään. Hän sai viime 
nahkaliljassaan lempinimen ''teippi'', koska teippasi koko jalkapohjan. Se 
kuitenkin toimi, hänen mielestään. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan käynyt.

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth]{assets/HARMAA_PXL_20250920_072810388}
\caption{Pikataival Uutta Porvoontietä pitkin.}
\end{figure*}

(Aldenin osio, biopaussista Lemminkäisen temppeliin (ja loppumatka Gumbo 
Kioskiin))

K"-Marketissa pidetyn tauon jälkeen rusakot jatkoivat Uuden Porvoontietä 
pitkin. Sää oli parantunut ja Aurinko paistoi. Tahti oli ripeää ja Uuden 
Porvoontien pitkin edettiin hyvin nopeasti (lukuunottamatta pieniä pausseja). 
Majvikintien ja merkittöman tien (Google Mapsin mukaan) risteyksessä 
pidettiin biopaussi kello 12:00, vaikka se ei ollut osana reittisuunnitelmaa. 
Biopaussi oli nopea, sillä haluttiin päästä matkalle nopeasti, jonka takia 
se kesti vain n. kolme bombastista minuuttia.

Matkan puolivälissä rusakot pohtivat, mihin paikkaan he pysähtyisivät 
pidemmälle tauolle. Yksi vaihtoehto oli Uuden Porvoontien varrella oleva 
leipomokahvila N'avetta, ja toinen oli Gumbostrandissa sijaitseva Gumbo Kiosk. 
Vaikka rusakot halusivat kakkukahveja N'avetasta, matkalla tajuttiin 
leipomokahvilan sulkevan heidän saapuessaan aikataulun mukaan sinne (Kello 
16:00), joten vaihtoehdoksi jäi Gumbo Kiosk. Rusakoita ei kuitenkaan 
haitannut, sillä kioskilla olisi tarjolla leivonnaisiakin.

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth]{assets/HARMAA_PXL_20250920_100706438}
\caption{Toivon eväs Hitåntien bussipysäkillä.}
\end{figure*}

Noin 32 kilometrin kohdalla (Aldenin mittarin mukaan) harmaan nahkaliljan 
suorittajat kaipasivat tauon, sillä he olivat kävelleet seitsemän 
kilometriä ilman virallista taukoa. Knaperbackan bussipysäkillä 
pidettäisiin tauko suunnitelman mukaan, mutta pysäkin penkit olivat otettu 
kaikkien pettymykseksi, joten suorittajat kävelivät noin 500 metriä 
Hitåntien bussipysäkille, joka oli kätevästi reittisuunnitelman mukaan 
Uuden Porvoontien osion lopussa ja jonka penkit olivat vapaita. Penkillä 
levättiin, ja urheiluteippiä uudelleenpaikattiin. En muista, mitä toivolla 
oli välipalaksi.

Toivo: Minulla oli ruisleipiä kasvisleikkeleellä, joiden päälle ammensin 
purkillisen tonnikalaa. Sitä jäi kuitenkin yli, joten popsin hieman 
yksipuoleisen ruuan ja söin Ahdin ennen hänen eroa meille antamia karkkeja.

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth]{assets/HARMAA_PXL_20250920_122231721}
\caption{Tunnelmia Gumbo Kioskin tauolta.}
\end{figure*}

Paikkaustauon jälkeen suunta kääntyi kohti Hitåntietä. Suunnitelmana oli 
kävellä Hitåntietä ja Gumbontien pitkin takaisin Uuden Porvoontielle, josta 
reitti menisi osan tietä pitkin ja sitten kääntyisi kohti Sipoonkorven 
kansallispuistoa. Yhdellä nahkaliljan suorittajalla alkoi painaa jalat, jonka 
takia tahti hidastui. Hitåntiellä rusakot kohtasivat äidin ja hänen lapset, 
jotka olivat ulkoilemassa. Äiti kysyi rusakoilta kysymyksiä heidän 
suunnitelmasta. Hyvästelyjen jälkeen matka jatkui Hitåntietä pitkin. Tien 
varrella rusakot näkivät härkiä, joita he ihailivat. Samalla kun häristä 
keskusteltiin, yksi rusakoista havaitsi valtavan kasan marjoja, kuten 
puolukoita, mustikoita ja vadelmia. Rusakot pysähtyivät nauttimaan niistä, 
sillä marjat antavat energiaa. Samalla tuli hyviä lausahduksia: 
Blistermaxxing elli suomeksi rakkuloiden maksimointi ja infinite v"-sanatus eli 
suomeksi loputon v"-sanatus.

Saman nahkaliljan suorittajan jalat olivat kuluneet niin paljon, että hän oli 
merkittävästi joukon takana. Tämän takia reittimestari päätti pitää 
pienen tauon Lemminkäisen temppelillä. Näkymät olivat hienoja, mutta 
nahkaliljan suorittajat pääosin keskittyivät lepäämiseen, sillä 
molemmilla tuntui jaloissa paljon. Tauon jälkeen rusakot kävelivät 
loppusuoran Gumbo Kioskille hyvin mielin, Gumbostrandin maisemien ihailua 
unohtamatta!

(Toivon osio, Gumbo Kioskista sadekuuroon)

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth,clip,trim={0 4cm 0 
4cm}]{assets/HARMAA_PXL_20250920_135051680}
\caption{''Rättisulkeiset'' ennen metsäsiirtymää.}
\end{figure*}

Gumbo kioskilla suorittajat ja ylimääräiset tyypit (reittimestari ja 
lippukunnanjohtaja) nauttivat kukin omista eväistään auringon paisteesta 
nauttiessaan. Nyt ennen kuin tulee valituksia: lippukunnanjohtaja ja 
reittimestari eivät toki ole ylimääräisiä. Se oli siis vitsi. Toinen 
kävelijöistä otti särkylääkettä eli erään tässä kohtaa mukana 
olemattoman rusakon mukaan ''douppasi''. Särkylääkkeet kuitenkin auttoivat 
ja matka alkoi taittua hieman nopeammin. 

(Kommentti särkylääkkeen ottajalta: Ne auttoivat niin paljon, että pystyin 
jopa juoksemaan ilman mitään kipuja.) 

Uuden Porvoontien varrella rusakot pysähtyivät paikkaamaan teippejä 
jalkoihinsa ja tauottamaan ennen metsää. Toinen suorittajarusakoista teki 
virheen ottamalla sukkansa pois ja vaihtamalla ne. Tämän tehtyään hänen 
kävely tuntui varsin oudolta ja kivuliaammalta kuin ennen. Outo kipu hellitti 
kuitenkin muutamien kilometrien jälkeen. Reittimestari kehotti suorittajat 
paikkaamaan nopeammin, ettemme joutuneet kävelemään pimeässä metsässä. 
Jonkin aikaa sen jälkeen kävelijärusakot poikkesivat metsään, jossa tuli 
monia yksityisalueita vastaan. Lainkuuliaisia kun ollaan, kävelimme vähin 
äänin yksityisalueiden vierestä kotirauhaa häiritsemättä, tietenkin. 
Matka jatkui enemmän tai vähemmän metsän siimeksessä, kunnes lopuksi tuli 
metsän final boss, eli Sipoonkorven kansallispuisto.

\begin{figure*}[!t]
\centering
\includegraphics[width=\linewidth]{assets/HARMAA_PXL_20250920_185728258}
\caption{Toivo ottaa lepoa ennen loppukiriä.}
\end{figure*}

Kommentti Aldenilta: Älä huoli, jos et ymmärrä, mitä yritetään sanoa. 
Tämä on Toivon puhumaa suomen kielen slangia, jolla me keskustelimme 
vilkkaasti suorituksen aikana.

Siellä rusakot menivät muutaman taskulampun avulla joitain kilometrejä sekä 
ihanan leveitä teitä, että kapeita ja liukkaita pitkospuita pitkin. Ennen 
varsinaista Sipoonkorven kansallispuiston järven ympärikiertoa rusakot 
pysähtyivät Nybyggettiin viimeiselle viralliselle tauolle. Tanguy jakoi 
kaikille suklaata ja tauon jälkeen käveltiin Storträskin ympäri. Sieltä 
pois päästyämme pääsimme kävelemään tuttua reittiä pitkin. Olimme 
kävelleet tämän jo harjoitusnahkaliljassa! Kävelijät olivat jakautuneet 
kahtia. Toivo ja Janne sekä Alden ja Tanguy. Hetki ennen eroa edellä kulkeva 
joukko (Toivo ja Janne) saapuivat liikennevaloihin, joissa odotettiin muita. 
Toivo otti mukavan asennon odottaessa muita ja liikennevaloja.

(Aldenin loppumatka)

Erosin Tanguyn kanssa Toivosta ja Jannesta Länsisalmentien risteyksessä noin 
klo 21:30. Gumbostrandissa ottamani särkylääkkeen vaikutus oli kokonaan 
hajonnut ja tunsin kipua jaloissani kaikkialla. Kipu ei kuitenkaan vaikuttanut 
minuun, sillä olin väsynyt ja totuin siihen matkan aikana. Kivusta huolimatta 
kävelin pimeätä polkua pitkin, joka oli minulle ja Tanguylle entuudesta 
tuttu, sillä kävelimme sen nahkaliljan harjoitusmarssissa. 

Päädyimme Vartiotielle ja tutulle Maratontielle. Maratontie oli merkki 
siitä, että olimme loppusuoralla ja että pääsisimme vihdoin kotiin. En 
ollut kuitenkin huomannut sen, että isäni tuli hakemaan minua Maratontien 
bussipysäkiltä, koska olin lähettänyt hänelle noin kaksi tuntia sitten 
viestin, että tulisi hakemaan minua sieltä. Janne oli arvioinut mittarini ja 
totesi, että minun pitäisi kävellä n. 65 kilometriä mittarin mukaan 
varmistukseksi. Sanoin isälleni, että hän hakisi minua Rajakylän Pizza \& 
Kebabista, joten hän jätti meidät suorittamaan varmistusmatkan.

Loppumatka oli rauhallista ja vähän kivuliasta. Keskustelin Tanguyn kanssa 
siitä, mitä tekisimme harmaan nahkaliljan jälkeen. Minua odotti kotona 
maukas, juustoinen pizza ja rauhoittava, ällistyttävä sauna itselleni. 
Tanguylla ei ollut saunaa ja hän söisi jotain kotona. Viimeinkin päädyimme 
Rajakylän Pizza \& Kebabille. Hyvästelin Tanguyta ja sammuin isäni autoon. 
Mittarini luki noin yli 65 kilometriä ja olin suorittanut harmaan nahkaliljan.

(Toivon loppumatka)

Eron jälkeen keskustelu oli vaihtelevaa. Aina välillä oli 
pitkänpuoleisiakin hiljaisia hetkiä ja välillä juttu luisti. Juttelu oli 
hyväksi sillä se harhautti ajatukseni pois jalkojani raastavasta kivusta. En 
nimittäin ollut ottanut särkylääkettä koko matkan aikana. Kävelimme 
aluksi metsän läpi kännyköidemme taskulamput apunamme. Taskulamppujen 
valosta houkuttuneena kaikenlaiset öttiäiset lentelivät varsin lähellä 
valon lähdettä ja ainakin itse pidin tällä hauskaa sammuttamalla valon ja 
sytyttämällä sen laskien montako sekuntia ötököillä kestää havaita 
valoni. Lyhyt pieni 60~km:n kävelyretki oli tulossa päätökseen ja 
kävelimme vielä Mellunmäen läpi metroradan myötäilemää reittiä. 
Lopuksi kävelimme eräiden rusakoiden asunnon ohi ja vitsillä harkitsimme 
moikkaamaan menoa. Retki päättyi sinne mistä se alkoikin eli Mikaelin 
kirkolle kello 22.25 (?). Arvaukseni osui siis lähimmäksi. Jipii. Sieltä 
tein vielä pitkän (max 100m) matkan kotiini, jossa istuin alas miettimään 
elämänvalintojani. Pääsin nukkumaan noin 11.30.

\noindent{\centering\footnotesize\includegraphics[width=\linewidth]{%
assets/toivoHarmaa}\\Toivo miettii elämänvalintojaan.\par}
\end{multicols}

{\raggedleft Kuvat: Janne ja Toivon äiti\\ Teksti: Alden ja Toivo\par}