\noindent Toimittajamme ovat saaneet luotettavia raportteja siitä, että monet maamme -- ja mahdollisesti koko maailman -- huippututkijat ovat alkaneet vahingossa sekoittaa tieteenalojaan.
Esimerkiksi yksi nimettömän laborantin vinkki kertoo, kuinka loistava geologi professori Kallio Kivijärveltä on siirtynyt erinomaisten artikkelien kirjoittamisesta Tšernozemista turhaan höpöttelyyn peruskoulun matematiikasta. Kolarilainen professori Varovainen ei muista mitään siitä, mikä on ollut hänen alansa viimeiset 30 vuotta: moottoriajoneuvojen turvallisuustestit. Luumäellä asuva anatomi Humerus ei osaa enää edes nimetä kaikkia ihmisen käsivarren luita - kuinka vaikeaa se voi olla?
Vaikka nämä muutamat esimerkit saattavat tuntua hassuilta, tämä ilmiö voi aiheuttaa suuria ongelmia, jos se leviää useampiin tutkijoihin ja useammille aloille.
% Mäntyniemen Sanomien tiimi haluaisi, että ideoisitte katastrofiskenaarioita: mitä voi tapahtua, kun tieteellinen tieto katoaa. Bonuspisteitä luovuudesta, dramaattisuudesta ja erityisesti siitä, että saat meidät nauramaan.
\noindent\textit{Mäntyniemen Sanomien vastaava viihdejournalisti Julia Juoru paljastaa lukijoillensa kaiken, mikä tapahtuu suurelta yleisöltä piilossa. Tällä kertaa hän kirjoittaa vappupäivän alkuainebileistä Vartiosaaressa. Nyt \underline{o}n pakko saada tietää lisää!}
Aperitiivien aikaan Kalsium (Ca), Typpi (N) ja Hiili oliv\underline{a}t huolissaan muuan raskaammasta alkuaineesta. ''Uraani (U) näyttää olevan allapäin,'' kommentoi Hiili.
''Nautitko juhlista?'' Boori kysyi. ''Minulla oli oikein kiva viikko. Istuin sohvalla. Ostin uuden sohvan, joka oli käytetty ja ruskea,'' Boori jatkoi heti perään monotonisella äänellään. ''Sitten istuin sille ja olin l\underline{u}kemassa sanomalehteä. Olin aivan elementissäni kuten heillä on tapana sanoa\ldots''
Kirkkaisi\underline{i}n pukeutunut Neon (Ne) yllätti Vedyn (H) juuri musiikin vaihtuessa: ''Näin sinut televisiossa tässä yksi päivä. Se oli dokumentti.''
Hiili pelasti tilanteen korottamalla ääntään: ''Löysin meille ravintolan. Ist\underline{u}majärjestyksemme on tässä,'' hän sanoi ja esitteli jaksollista järjestelmää.
Samassa juhlatilassa kantautui voimakas naurunremakka. Typpi"-sisarukset ja Happi o\underline{l}ivat klikkiytyneet dityppioksidiksi. Naurusta lähti niin kamala meteli, että virkavalta saapui paikalle.
\textit{Copper} sai naurusta tarpeekseen ja hääti kaikki juhlavieraat päättäen v\underline{a}ppupäivän alkuainebileet lyhyeen: ''Nyt riitti! Juhlat ovat nyt päättyneet. Laittakaa musiikki pois päältä ja poistukaa rauhallisesti.''
\noindent Anonyymi lukija lähetti meille kuvan matkaltaan, emmekä saa selville, mitä kuvassa on, joten tarvitsemme apuanne. Voitte saada bonuspisteitä, jos selvitätte 1) mikä se on 2) mikä malli se on 3) missä se on. Pahoittelemme heikkolaatuista skannausta, tämä on parasta, mitä toimittajamme pystyi tekemään\ldots
\noindent\textit{Mäntyniemen Sanomien oma freka Vilivilperi Välkky selittää lukijoilleen, mitä radioaallot oikeasti ovat.}
Radioaallot. Hei, haloo! Radioaallot. Ootteks te koskaa funtsinu, mitä radioaallot oikeesti on, häh? Siin on se radio"-osa niin ku toosa tai kiddari ja sit siin on se aallot"-osa eli foogu. Selkis? Okei, mä yritän aaplaa tän joteski.
Ensiks sun täytyy hiffata, et radioaallot on säteilyy -- vähäks niin ku sun polla säteilee just nyt. Tää ei siis oo sama ku ne Tšernobyl"-jutut. Mä en haluu jähnää, mut säteilyy on erilaist: on sähkömagneettist säteilyy ja sit on ydinsäteilyy. Toosafoogut on sähkömagneettist säteilyy. Siin fotonit spiidaa tyhjiös valon nopeudel.
Nyt ku sä oot bonjannut sätelyn, lantun pitää leikata viel kui longat ne foogut on. Tyypillisest radioaallot on muutamast millimetrist kybiin doniin kilsoihi. Ja sit ne viel värähtelee kolmestkybästä kilohertsist ain kolmeehunttiin gigahertsii. Aiks jännää!
Radioaaltoi voi sit käyttää teijän matkiksii, banaaneihi, gesmeihi, händeihi, foneihi, halkoihi, kapuloihi, kännyihi, luureihi, gäneihi ja räpylöihi. Ja sit illal voit viel tapittaa teeveet, telkkaa, tellua, töllöä ja töllötintä. Vautsi!
\noindent Minä itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että minun mielipiteeni on oikea, tärkein, ehdoton totuus. En voi sietää sitä, kun muilla ihmisillä on mielipiteitä, jotka ovat ristiriidassa minun mielipiteitteni kanssa. Kyllä, minä ymmärrän Suomen perustuslain kahdennentoista pykälän ensimmäisen momentin, mutta kai minullakin on vapaus ajatella asioista niin kuin itse katson parhaakseni. Ja minä tiedän parhaiten. Miksi en julistaisi ylivertaista ymmärrystäni, kykyäni olla oikeassa?
\noindent\textit{Mäntyniemen Sanomien puuhatoimitus on jälleen pistänyt parastaan -- ja keksinyt monenlaisia aivopähkinöitä lukijoidensa ajanvietteeksi. Osaatko sinä ratkaista seuraavat ajatuspelit?}
\textbf{Eläintarhassa.} Kävin kerran eläintarhassa ja näin kameleja ja emuja. Näin yhteensä 35 päätä ja 94 jalkaa. Montako kamelia ja montako emua siis näin? %12 kamelia, 23 emua
\textbf{Arkkitehti.} Miten voi rakentaa talon, jonka jokaisessa neljässä seinässä on ikkuna, mutta kaikista ikkunoista näkee etelään? %Pitäisi kysyä minne sen voisi rakentaa: vain Pohjoisnavalle.
\textbf{Paljon onnea vaan.} Syntymäpäivilläni on aina ollut kakku, jossa on oikea määrä kynttilöitä. Olen puhaltanut sammuksiin 210 kynttilää. Kuinka vanha olen? %20 v.
\textbf{Tyttö ja tyttö.} Herra ja rouva Virtasella on kaksi lasta. He paljastavat, että ainakin toinen heidän lapsistaan on tyttö. Oletetaan, että tytöt ja pojat ovat yhtä todennäköisiä. Miten todennäköisesti toinenkin lapsi on tyttö? %1/3
\textbf{Täydellistä.} Täydellinen luku on kaikkien tekijöidensä summa, kun 1 lasketaan mukaan mutta lukua itseään ei. Ensimmäinen täydellinen luku on 6: Se on jaollinen 3:lla, 2:lla ja 1:llä ja samalla se on 3:n, 2:n ja 1:n summa (3 + 2 + 1 = 6). Toistaiseksi on löydetty 52 täydellistä lukua (lokakuu 2024). Keksitkö, mikä on toinen täydellinen luku? %28 = 1 + 2 + 4 + 7 + 14
\textbf{Vesivirta.} Miksi vesivirta muuttuu ohuemmaksi valuessaan hanasta alaspäin? %Oletetaan että vesivirta on katkeamaton. Liikkeelle lähtevän veden tilavuus pysyy koko virran pituudelta samana. Kun valuvan veden nopeus kasvaa painovoimasta johtuvan kiihtymisen takia, virran poikkipinta-ala pienenee.
